Luovia ratkaisuja vai lain noudattamista – kuinka paljon turvajärjestelmän suunnittelussa on tilaa designille?
Turvajärjestelmien toimivuus ja luotettavuus perustuvat tarkkaan lainsäädäntöön, mutta entä jos kohteeseen halutaan räätälöidä yksilöllisempi erikoisratkaisu? Kuinka paljon luovuudella ja designilla on sijaa turvasuunnittelussa?
Hedengren Securityn palo- ja turvavalaistusjärjestelmiin erikoistuneen tuoteryhmäpäällikkö Peter Malmelinin mukaan lähtökohta on, että jokainen turvajärjestelmä suunnitellaan kohteeseen standardien mukaisesti, mutta kohteen yksilölliset ominaisuudet ja käyttäjien tarpeet huomioiden.
”Suunnittelutyön selkärankana toimivat aina alan lait ja normit. On kuitenkin kohteita, joissa kiinteistön arkkitehtuuri, historia tai erikoisemmat käyttötarpeet luovat tarpeet poikkeuksellisemmille ratkaisuille. Tällöin toteutus pyritään tekemään yksilöllisemmin, mutta lakeja noudattaen.”
Malmelin muistuttaa, että eri turvajärjestelmät luovat erilaiset mahdollisuudet poikkeusratkaisuille. Esimerkiksi palopuolella lainsäädäntö rajoittaa suunnittelua hieman enemmän kuin turvavalopuolella.
”Terminologian kanssa saa olla tarkkana ja on hyvä ymmärtää, mitä eri säädöksiä termien takaa löytyy. Esimerkiksi palovaroitinjärjestelmä tai paloilmoitinjärjestelmä ovat eri standardisarjan tuoteperheitä.”
Rikosilmaisimiin erikoistuneen tuotepäällikkö Jukka Routun mukaan murto- ja kameravalvontajärjestelmien suunnittelussa laitteita pyritään yleensä joko piilottamaan tai niitä halutaan ennaltaehkäisyn vuoksi korostaa – laki mahdollistaa kummankin toimintatavan.
Tyyli syntyy väreistä, malleista ja muodoista
Malmelinin mukaan turvajärjestelmiä tyylitellään kohteisiin muun muassa laitevalintojen ja värikäsittelyn avulla.
”Esimerkiksi poistumisvalorunkojen perusvärit ovat musta ja valkoinen, mutta tarvittaessa rungot voidaan sävyttää. Turvavaloja löytyy myös upotettavina ja eri muotoisina versioina. Myös valaisimien kehyksiä voidaan maalata ja häivyttää ne arkkitehtuuriin sopivaksi.”
Jukka Routtu pitää murtopuolella tyypillisenä stailauskeinona ilmaisimien runkojen sävytystä. Ilmaisimia piilotetaan kohteen rakenteisiin harvoin, vaikka lain puolesta murtovalvonnan ei tarvitse näkyä tilojen käyttäjille, toisin kuin kameravalvonnan. Myös valvontakameroiden runko-osia sävytetään.
Desing-tuotteita ja tuotekehitystä
Kohteen tyyliä tai arkkitehtuuria voidaan korostaa Routun mukaan myös desing-tuotteilla. Esimerkiksi ilmaisimista on tarjolla runsaasti erilaisia, niin insinöörien kuin muotoilijoidenkin suunnittelemia malleja.
”Olemme suunnittelijan apuna mallien valinnassa ja voimme tarvittaessa solmia uuden päämiessopimuksen, jos arkkitehti löytää sopivan ilmaisinmallin jonkun ulkomaisen valmistajan valikoimista. Varmistamme, että tuote on CE-merkitty ja että sen käyttäminen on turvallista,” Routtu sanoo.
Malmelin korostaa Hedengren Securityn kotimaisuuden ja oman tuotekehityksen merkitystä erikoiskohteiden suunnittelussa.
”Kun palo- ja turvavalojärjestelmien tuotekehitys on omissa hyppysissämme, on mahdollista olla paremmin asiakkaan apuna esimerkiksi suojellun tai kulttuurihistoriallisen kohteen turvasuunnittelussa.”
Yhteistyötä ja ennakointia
Sekä Routtu että Malmelin painottavat erikoiskohteen suunnittelussa hyvää ennakointia ja kannustavat arkkitehtia, sähkösuunnittelijaa ja laitevalmistajaa käynnistämään yhteistyön mahdollisimman ajoissa.
”Joskus käy niin, että arkkitehti tai suunnittelija havahtuu vasta asennusvaiheessa siihen, miltä laitteet lopullisessa kontekstissaan näyttävät. Siinä vaiheessa muutosten tekeminen on usein hankalaa ja kallista”, Routtu sanoo.
Arkkitehdillä on myös merkittävä rooli halutun kokonaisuuden varmistamisessa.
”Palo- ja turvavalosuunnittelu sisältyy yleensä kohteen rakennusurakkaan, kun taas murto-, kulunvalvonta-, kameravalvonta- ja ovipuhelinjärjestelmät tilataan usein erilliseltä turvaurakoitsijalta. On tärkeää, että joku valvoo, että erikoiskohteessa kaikki ratkaisut ovat tyyliltään ja toteutukseltaan yhteneväiset.”
Riskiarviointi mahdollistaa toiminnallisen räätälöinnin
Jos kohteeseen halutaan tehdä erikoisratkaisuja poikkeuksellisten käyttötarpeiden pohjalta, suunnittelutyö käynnistyy riskiarvioinnista. Arviointiin osallistuvat kaikki toteutuksen osapuolet – rakennuttaja, sähkösuunnittelija, arkkitehti, pelastusviranomainen ja laitevalmistaja.
”Riskikartoituksessa valittavat toteutusmallit vaikuttavat merkittävästi myös laitteiston ulkoasuun. Esimerkiksi paloilmoitinjärjestelmissä voidaan valita huomaamattomia pistemäisiä ilmaisimia tai muita näkyvämpiä ilmaisutapoja”, Malmelin havainnollistaa.
Riskiarvioinnin tarkoituksena on huolehtia, että myös tehtävät erikoisratkaisut noudattavat lain määräyksiä ja säädöksiä.
”Joskus tavoitellaan myös normaalia suurempaa turvallisuutta. Riskiarviointia tehdään tyypillisesti esimerkiksi vankiloissa, isoissa julkiskohteissa tai arvokasta tietoa tai tavaraa sisältävissä kiinteistöissä.”
Uusia innovaatioita syntyy
Vaikka turva-alan laitteet ja järjestelmät ovat hyvin vakiintuneita, uusiakin innovaatioita syntyy. Yksi esimerkki on Hedengren Securityn lanseeraama, maailman ensimmäinen adaptiivinen paloturvavalojärjestelmä.
”Ratkaisun toteutus on uudenlainen ja integroitu, mikä avaa myös suunnittelijoille ja arkkitehdeille uudenlaisia toteutusmahdollisuuksia”, Malmelin sanoo.
