Paloilmoitinohjeistus uudistui – mitä mieltä käyttäjät ovat uudistuksesta?
Paloilmoittimien suunnittelua, asennusta ja ylläpitoa koskeva uusi ST-ohjeisto valmistui viime syksynä. Mitä mieltä paloilmoitintarkastaja Petri Puttonen sekä tele-, turva ja AV-suunnittelija Antti Rinne ovat uudesta ohjeesta?
1. Miten hyödynnät ohjeistusta työssäsi?
RINNE: Työskentelen Granlund Pohjanmaa Oy:ssä suunnittelija ja projektipäällikkö. Ensimmäinen käyttämäni ohjeistus on vuodelta 2002, sen jälkeen olen käyttänyt suunnitteluprojekteissani pääasiassa 2010 versiota. Olen perehtynyt myös uuteen ohjeistukseen ja työn alla on jo muutama sen mukainen suunnittelukohdekin.
PUTTONEN: Olen Alarm Contorl Oy:n tarkastaja ja kouluttaja. Käytännössä koko tarkastajan työ perustuu ohjeistuksiin, joten sekä uuden ST-ohjeistuksen että vanhempien A41, 2002 ja 2010 versioiden tunteminen on meille elintärkeää. Olemme ehtineet järjestää uudesta ohjeesta koulutuksia jo palotarkastajille, paloilmoitinliikkeille sekä pelastusviranomaisille
2. Mikä on ensivaikutelmasi uudesta ohjeistuksesta?
PUTTONEN: Ohjeen kasvanut laajuus. Vuoden 2010 versiossa on 40 sivua ja tässä uudessa 80 sivua. Tämä selittynee sillä, että ohjeistus palvelee nyt useampia käyttäjäryhmiä ja asioita selitetään tarkemmin suunnittelijoille, urakoitsijoille ja paloilmoitinliikkeille. Myös sammutuslaitepuolen asioita on mukana enemmän.
RINNE: Ohje on laajentumisen myötä selkiintynyt ja ajankohtaistunut. Siinä on kirjoitettu auki asioita, jotka edellisessä ohjeessa jättivät liikaa tulkinnanvaraisuutta. Kaipasin vuoden 2010 versioon juuri tätä yksiselitteisyyttä. Ohjeistuksessa on huomioitu myös tekninen kehitys muun muassa etäkäytön osalta.
PUTTONEN: Kaikissa isoimmissa muutoksissa näkyy tosiaan säännöstön selkiintyminen. Esimerkiksi porrashuoneet luokitellaan nyt yksiselitteisesti poistumisteiksi, jonka takia myös niitä valvotaan. Kylpyhuoneeseen asennetaan ilmaisin enää vain silloin, jos huoneessa on pesukonevaraus ja kaikki ilmaisimet on asennettava nyt maksimissaan 10 %:iin kattokorkeudesta.
3. Löytyikö ohjeesta kehitettävää?
RINNE: Kun opas on laajempi, samaa asiaa koskevaa tietoa löytyy nyt helpommin useasta eri paikasta. Esimerkiksi alaslasketun katon välitilan valvonnan osalta pitää tarkistaa luvut 2 ja 4, että kokonaisuus selviää. Lisäksi ehdot on usein kerrottu ranskalaisilla viivoilla, jolloin ei selviä, pitääkö kaikkien ehtojen täyttyä vai riittääkö jos yksikin ehto täyttyy.
PUTTONEN: Näin tarkastajan näkökulmasta mukana on jopa liikaakin teknistä ja laitekohtaista selitystä. Kaikilla toimittajilla on erilaiset laitteet, joten meille riittäisi hyvin, että ohjeistus olisi yleistason ohje kaikille laitteille, eikä tekniseen puoleen sukellettaisi niin syvälle.
4. Mitä mieltä olet uudesta elinkaarikirjasta?
PUTTTONEN: Elinkaarikirja pakottaa suunnittelijan ja riskiarviointia tekevän paloasiantuntijan selvittämään asioita enemmän etukäteen, mikä selkeyttää projektia ja helpottaa paloilmoitinliikkeen työtä toteutusvaiheessa. Ohjeistus ottaa paremmin kantaa myös ohjauksiin sekä valvonnan laajuuteen ja vaatimuksiin.
RINNE: Vanha toteutuspöytäkirja toimi suunnittelijalle hyvänä muistilistana. Vaikka uuden elinkaarikirjan täyttämisessä on vielä opettelemista, se vaikuttaa kokonaisuutena kuitenkin selkeämmältä ja siinä on toteutuspöytäkirjaa enemmän selitystilaa.
PUTTTONEN: Kolmesta osasta – varsinaisesta elinkaarikirjasta, toteutusliitteestä sekä paloilmoittimen lokikirjasta – koostuva sähköinen elinkaarikirja helpottaa myös eri työvaiheissa tehtävää raportointia. Muutospäivitykset tehdään vain lokikirjaan ja elinkaarikirjaa voidaan täydentää erillisillä liitteillä. Aiemmin toteutuspöytäkirja jouduttiin muutosten takia päivittämään kokonaan.
5. Kuinka elinkaarikirja toimii sähköisenä?
PUTTONEN: Vaikka elinkaarikirjan sähköisyys helpottaa sen käyttämistä, sähköisen version säilyttämiseen liittyy myös riskejä. Elinkaarikirja säilyy varmassa tallessa niin kauan, kun projektipankki on olemassa, mutta missä se säilytetään sitten, kun takuut loppuvat? Suosittelen, että elinkaarikirjasta otetaan aina tuloste pelastusviranomaisia varten – ainakin niin kauan, kun sähköiseen säilytykseen saadaan tarkka ohjeistus.
RINNE: Digitaalisuus helpottaa asiakirjojen jakamista ja säilyttämistä ja joskus jopa löytämistäkin. Jotenkin täytyy vaan pystyä todentamaan – esimerkiksi tulosteilla – ettei aineistoa ole muokattu hyväksymisen jälkeen.
6. Mikä uudessa ohjeistuksessa on parasta?
RINNE: Parasta on se, että kaikilla tahoilla on yhteinen valtakunnallinen ja suomenkielinen ohje. Samaa ohjetta käyttävät niin viranomaiset, suunnittelijat kuin toteuttajatkin. Lisäksi kun ohje ja standardit tekevät järjestelmistä aika lailla määrämuotoiset, ei suunnitteluvaiheessa tarvitse edes tietää kenen valmistamalla laitteistolla järjestelmä lopulta toteutetaan.
PUTTONEN: Opas palvelee hyvin tämän päivän tarpeita, siihen on korjattu hyvin niitä ongelmia, jotka ovat tulleet esiin 10 viime vuoden aikana. Ennakointia ja suunnitteluvaihetta painottava ohjeistus tulee varmasti selkeyttämään ja helpottamaan projekteja toteutusvaiheessa.
FAKTAT:
- Paloilmoittimien suunnittelua, asennusta ja ylläpitoa koskeva uusi ST-ohjeisto valmistui syksyllä 2019.
- Vuosi 2020 on siirtymävuosi, jonka aikana suunnittelijat, paloilmoitinliikkeet, urakoitsijat ja tarkastajat siirtyvät käyttämään uutta ohjeistusta ja sen sähköistä elinkaarikirjaa.
- Uudella ohjeistuksella halutaan vastata paloilmoittimien suunnittelu-, asennus- ja huoltovaiheissa esiin nouseviin kysymyksiin, joihin paloilmoittimia koskeva laitelaki tai pelastuslaki eivät anna vastauksia.
- Muut päivitystarpeet tulevat uusista ja päivitetyistä standardeista sekä kehittyvästä teknologiasta.
- Ohje määrittelee minimitason, jonka mukaan järjestelmät on toteutettava.
- Uuden ohjeistuksen voi hankkia Sähköinfosta joko opaskirjana tai Severi-käyttötunnusten kautta.