Entinen huumepoliisi ja rikostutkija Sami Sallinen: ”Tekninen ja psykologinen turvallisuus on nousemassa yritysten kilpailuvaltiksi”
Yli 30 vuotta turvallisuuden parissa työskennellyt Sami Sallinen tietää, miten pelko vaikuttaa ihmiseen ja millaisista tekijöistä turvallisuudentunne syntyy. ”Voimme kehittää yritysturvallisuutta, kun ymmärrämme rikollisten ajattelua ja motiiveja”, Sallinen sanoo.
Entinen Suojelupoliisin virkamies ja väkivaltarikostutkija Sami Sallinen on toiminut urallaan niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin rikostutkintatehtävissä. Siirtyminen yksityissektorille on tuonut pitkän uran kokemukset uudenlaiseen käyttöön. Sallinen auttaa yrityksiä näkemään, miten he voivat lisätä työntekijöidensä turvallisuutta ja luoda organisaatiolleen turvallisen tulevaisuuden.
”Korona sekä sotatilanne ovat osoittaneet, miten nopeasti yritysten toimintavarmuus ja henkilöstön kokema turvallisuudentunne voivat romahtaa. Myös vihapuheen, järjestäytyneen rikollisuuden ja mielenterveysongelmien kasvulla sekä voimistuneella ilmastohuolella on yksilöiden kautta suora vaikutus yritysten toimintaan", Sallinen taustoittaa.
Epävarma yhteiskunnallinen tilanne ja globaalit riskit ovat nostaneet hänen mukaansa turvallisuusasiat yhä vahvemmin valtioiden ja yritysten agendalle.
”Tekninen ja psykologinen turvallisuus on nousemassa tämän päivän maailmassa yritysten kilpailuvaltiksi. Tämä näkyy myös HR-puolella. On huomattu, ettei turvallisuutta saada ilmaiseksi, vaan siihen on oltava valmis panostamaan uudella tavalla.”
Pelkoa voi hallita, välttää tai sietää
Pelkoon suhtaudutaan Sallisen mukaan yrityksissä yleensä joko halliten, välttäen tai sietäen.
”Toimivilla turvajärjestelmillä on hallinnan tunteen synnyttämisessä ja fyysisten riskien ehkäisemisessä iso rooli. Riskitekijät on lisäksi tunnistettava psykologisella tasolla. On selvitettävä, miten ja miksi henkilöstö reagoi huolestuttaviin tai pelottaviin asioihin – ja tarjottava reaktioille selitykset.”
Sallinen viittaa aivojen limbiseen järjestelmään, joka skannaa ympäristöstä jatkuvasti kovia ääniä, äkkinäisiä liikkeitä, kasvojen vihaisia ilmeitä ja muita aivojen uhkaavina pitämiä asioita. Käytännössä autonomisen hermoston toiminta käynnistyy – sydän alkaa hakata ja hengitys tiivistyä – oli uhka todellinen vai ei.
”Aivot eivät erota sitä, mikä on oikeasti vaarallista, sillä samat aivojen osat käsittelevät niin esiintymisjännitystä kuin kuolemanvaaraakin. Tämän takia Suomessakin popsitaan joditabletteja, vaikka todellista tarvetta niille ei ole”, Sallinen havainnollistaa.
Rikollisella on samat tarpeet ja tunteet
Sallisen mukaan rikollisia ohjaavat samat tarpeet ja tunteet kuin muitakin ihmisiä. Hän pitää sekä rikostutkinnassa että yritysten turvallisuustyössä tärkeimpänä tekijänä empaattisuutta. Kykyä nähdä asiat toisen silmin ja löytää asioille taustavaikuttimet.
”Rikoksilla on yleensä selkeä kaava ja samantyyppiset draiverit. Esimerkiksi turva-alan yrityksille on tärkeä tuntea rikollisten motiivit ja tyypilliset riskienarviointitavat, joiden perusteella rikolliset valitsevat kohteensa.”
Myös moraalikäsityksen avaaminen on Sallisen mukaan tärkeää. Se toimii usein selkärankana koko ihmisen toiminnalle, mutta aiheesta keskustellaan harvemmin yritysten sisällä tai rekrytoidessa uusia työntekijöitä.
”Moraalikäsitys ei kulje lainsäädännön rajoja pitkin vaan kertoo, mikä juuri minulle on hyväksyttävää. Ammattirikollinen voi pitää hyvää huolta perheestään ja tarkasti nopeusrajoitusten mukaan ajava perheenisä pahoinpidellä vaimoaan.”
Turvallisuuden portaat
Sallisen mukaan yritysten turvallisuustyö etenee selkeitä portaita pitkin. Kaiken lähtökohtana on turvallisuustilanteen ymmärtäminen – käsitys siitä, mitkä asiat huolestuttavat tai uhkaavat henkilöstöä ja liiketoimintaa. Sen jälkeen siirrytään analysoimaan, mistä asioista ja minkälaisista prosesseista työntekijöiden hallinnantunne ja organisaation turvallisuus voisivat syntyä.
”Sen jälkeen on pohdittava, minkälaisia kumppaneita turvallisuustyöhön ja prosessien rakentamiseen tarvitaan. Tässä avainsana on luotettavuus. Tärkeintä on löytää rinnalle kumppanit, joilla on mahdollisuus rakentaa ja ylläpitää turvallisuusrakenteita luotettavasti ja pitkätähtäimisesti.”
